Tänään
Esiintyviä taiteilijoita on nähty aikojen alusta asti, mutta nykymuotoinen sirkus on vasta reilut 200 vuotta vanha esitysmuoto. Ensimmäinen suomalainen sirkus nähtiin runsas sata vuotta sitten.
Pyöreällä maneesilla varustettu klassinen sirkus on saanut myös rinnalleen teatteria lähentyvän uudemman version, nykysirkuksen. Sirkus Finlandia edustaa kuitenkin vanhempaa perinteistä sirkusta.
Sirkus Finlandian kantaesitys oli 21.4.1976 Tammisaaressa. Kokemusta siis on jo yli 35 vuotta.
Suomalaisen sirkuksen historiassa Sirkus Finlandian asema ja merkitys on ainutlaatuinen. Saman tason ja kokoluokan sirkukset eivät ole aiemmin toimineet viittä vuotta kauempaa. Sirkus Finlandia on tänään maamme ainoa kansainvälisen luokan suursirkus. Sirkus Finlandia on ECA Euroopan Sirkusjärjestön jäsen. Yli 200 000 suomalaista näkee tänäkin vuonna Sirkus Finlandian ohjelman.
Sirkus Finlandian liikevaihto kaudella 2009 oli noin neljä miljoonaa euroa. Esiintyjien lisäksi sirkuksessa työskentelee noin 70 henkilöä. Taiteilijoiden lukumäärä orkesteri mukaanlukien on noin 30 henkeä.
Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa Karjaalta ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuskaravaani kulkee kauden aikana lähes 8 000 km Suomea ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Sirkusteltta pystytetään ja puretaan joka vuosi noin 120 kertaa.
Sirkusteltta on valmistettu 2009 Italiassa. Se vaatii noin 50 x 50 m kokoisen alueen. Lisäksi tarvitaan tilaa myös kymmenille ajoneuvoille perävaunuineen. Jos tila riittää ja paikkakunnalla ollaan useampia päiviä, pystytetään myös etuteltta, jonka pinta-ala on laajimmillaan 14 x 46 metriä. Sen alle mahtuvat kioskivaunut ja se antaa asiakkaille sateensuojan väliajalla.
Numeroituja istumapaikkoja katsomossa on 1150 kpl. Pyöreän esiintymismaneesin halkaisija on 12 m sisäreunoiltaan. Usein pysähtymispaikkakunnan viranomaiset tarkastavat ennen esityksiä teltan, katsomon ja muut kohteet asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Sirkuselämä on kovaa työntekoa ja rankkaa matkustamista kuravellissä, lumituiskussa ja auringonpaahteessa. Jostain kummasta kuitenkin taiteilijat loihtivat aina esiin sen sadun hohteen, viiltävän jännityksen ja vatsaa kipristävän naurun.














